SEURA
MIKÄ IHMEEN TENHO !!!!!
Tämän hieman halveksivan vähättelyä sisältävän kysymyksen kuulee lähes aina, kun tulee puhe siitä, että pelaa seniorikiekkoa Pursiaisten Tenhossa. Seuramme kunnianarvoisa ja jo perinteikäs nimi on yhdistetty useammin julkisuudessa vaikuttaneeseen pappismies Terho Pursiaiseen kuin Turkuun, saatikka sitten edes jääkiekkoon. Nimellä on kuitenkin olemassa hyvinkin johdonmukainen historia.
1960 luvun lopulla Turussa vaikuttaneet kilpapurjehtijat halusivat talvikaudeksi ottaa ohjelmaansa fyysisen kuntonsa ylläpitämiseksi jonkun yhteisen liikuntaharrastuksen. Lajiksi muotoutui lopuksi jääkiekko. Toiminnasta kehittyi sitten niinkin kiinteä, että purjehtijat päätyivät perustamaan joulukuussa 1972 yhdistyksen ja antoivat sille nimeksi Pursiaisten Tenho r.y. Pursiainen viittasi luonnollisesti kantaharrastukseen eli purjehdukseen, kun taas Tenho symboloi harrastajiensa liikunnan plastisuutta ja keveyttä.
Ajan myötä harrastajiin tuli luonnollisesti vaihtuvuutta ja toiminta etääntyi alkuperäisestä taustastaan keskittyen nyt pelkästään kuntoilun puitteissa harrastettuun jääkiekkoon. Kun seuraan liittyi entisiä aktiivikiekkoilijoita ja seniorikiekko Suomessa eli nousukautta, liittyi Tenhokin marraskuussa 1983 Suomen Veteraanikiekkoilijat r.y.n jäseneksi. Ensimmäiseen Suomen Jääkiekkoliiton alaiseen turnaukseen Lappeenrantaan lähdettiin uusin varustein ja suurin odotuksin. Kuten on tiedossa, menestys tulee kestettyjen takaiskujen kautta. Tenhon ensimmäinen "virallinen" ottelu Lappeenrannan Starikoita vastaan päättyi 0 - 11 tappioon. Lopputulos oli varmasti oikeutettu. Masentavaa oli kuitenkin se, että maalivahtimme sai kaikki ottelussa jaetut palkinnot.
Seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen mahtuukin sitten Tenhon parasta historiaa. Tenho on tehnyt ainutlaatuisia ottelumatkoja jo ainakin 12 eri maahan. Mieleenpainuvimpia muistoja jopa urheilullisestikin ajatellen ovat varmasti olleet voitot Pearl Harbourin laivastotukikohdan joukkueesta Honolulussa vuonna 1989 ja Slovan Bratislavan nimivahvasta joukkueesta vuonna 1991.
Tenhon aktiivisten jäsenten määrä on n. 40. Seura harjoittelee säännöllisesti kahdesti viikossa ja osallistuu turnauksiin tällä hetkellä pääasiassa + 45 - 65 vuotiaiden sarjoissa. Lisämausteena toiminnassa ovat edelleen ulkomaille suuntautuvat turnaus- ja pelimatkat. Yksi niistä tehtiin huhtikuussa 2008 Barcelonaan. Siellä pääsimme mukaan niiden harvalukuisten suomalaisseurojen joukkoon, jotka ovat voittaneet FC Barcelonan sen kotikentällä Camp Noulla.
Fyysisen kunnon ylläpitämisen lisäksi Tenho merkitsee jäsenilleen arkityön rinnalla tärkeää sosiaalista yhteisöä ja henkistä virtalähdettä. Jokainen joskus jääkiekon parissa ollut tuntee käsitteen "koppielämä" ja tietää, että parhaat jutut kuulee nimenomaan pukukopissa. Yhdessäolo ja yhteiset muistot ovat luoneet tenholaisten välille pysyviä ja aina kestäviä ystävyyssiteitä.
TULE PELAAMAAN
Tenho on hiano seniorikiakkoseura. On hyvä porukka, yli 50 äijä. Keski-ikä on vähä pakannu nousemaha viime aikoin. Keski-ikä pyäri siin 55 kieppeis.  Kui tommottis yhtäkki vuassi kerty?
On tullu menestystäki. O voitettu Hawaijil ja Austraalias, Saksas ja Kanadas, Liettuas ja Tsekeis…ja tietenki Ruattis ja Ahvenanmaal, mut ei niit lasket ulkomaiks, sanos Wiiksikin. On joskus hävittykin, mutt em muist misä ja kuippali. Hyvä me! sanois  Keppari täsä kohta. Ja jokane toimi taipumustes mukka, sanos Titu.
Joka tapaukses on tärkkiät, ett olla yhres ja piretä lysti. Mil täst sais sit viäl vähä hauskemppa? No, täsä al muutama ehrotus:
-jos sul joskus mene käämi, nii älä heti hauk kaikki muit. Ei se siit miksikkä tul. Kerä vaik kimpsus ja kampsus ja men kotti hunteeramma. Luultavaste seuraavan aamun tilanne näyttä jo vähä selkkeemmält. Ota ehtoste vaik yks konjak. Onk se yks lasilline tai pott – päät ite. Kato ei syätö eikä verokka ain men ihan kohralles nykyä, niinko kolmkymment vuat sit.
-me olla jo vanhoi äiji, eikä taklata saa eikä lämätäkkä. Jos sä mene sin kulmaha ja ajatteles, et toi ei ainaka munst ohitte men elävänä – niin siit ei hyvä seora. Ota semmottes rauhallisest ja ans sen tulla siält kulmast ite pois. Torennäkösest se kuitenki kompastu oma mailahas, ja sää saas sen kiakon siit, jos oles ite pystys.
-mailal pelatan kiakko. Sitä ei tart survasta lähimmä äijä kainaloho, nivussi tai johonkkis muual. Siit tule vahinkko, kyl se jokane ymmärtä. Koet pittä mailas polven alapualel, äläkä kohka sen kans muit pelaaji – eres vihollisi. (No ruattalaissi voi simmottis varovaste koukata hiuka munist).
-grogilasi korkuse vero o hyvi. Kato ei noi molari enää taitu sinne alakulmi. Ja sit se veto ei enä osu kettä päi näkkö. Harvemmi siäl kuitenki siäl jääl kukka pitemmä makka, ja täyty olla huano säkä, jos grogilasi korkusen päähäs saa. Jos sä sit kuitenki tykkä pistä yläpesähä, niin lait sit kans, äläkä muit päähä.
-maks kaik maksu ajois. Kaikki maksui tule postluukust iha solkenas. Mut olis hyvä, jos maksaisis nämä Tenho jutu heti alt pois. Meiä toi perintäosasto on sen verran saneerattu, et kukka ei oikke kerk viit kertta muistuttamaha. Et maksa ny sääkin se jäsenmaksus ja vähä äkki.
Lyhkäne lukuohje pakeil:
Tarkottak tämä, et ei saa enä ollenka vittuillakka? No ei, sillo loppuis puhe kokonas. Totkai semmottis ystävällisest saa vittuilla, Mamo on aika hyvä siin. Mut ei pahoteta kenenkkä miält turha.
Tarkottak tämä, et kaljaka ei saa enä otta lainkka? No ei tarkot, joku tolkku sentän täyty ol.